maanantai 23. maaliskuuta 2020

Yliopisto-opiskelijan etäaikataulu

Yhdessä muun maailman kanssa myös minä olen siirtynyt itseohjautuvan ja järjestelmällisen etäopiskelun piiriin. Helsingin yliopistossa etäopiskellaan näillä näkymin koko loppukevään ajan, joten tuntuu hyvinkin houkuttelevalta ajatukselta saada oma arki kasaan tällaisesta poikkeustilanteesta huolimatta. Ensimmäisen viikon jaksoin tehdä opintoja peiton alta, siellä täällä, aina välillä. Pitemmän päälle liiallinen rentoilu ja aikataulujen puuttuminen kuitenkin johtavat tunteeseen siitä, että kaikki tarvittavat langat eivät enää pysy käsissä ollenkaan. Lopulta en muista puoliakaan annetuista tehtävistä ja sen sijaan, että voisin keskittyä opiskeluun, joudun keskittymään jatkuvasti siihen, mitä seuraavaksi tai sen jälkeen pitäisi opiskella. Siksipä toinen etäopiskeluviikko lähti käyntiin viikon aikataulujen ja tehtävien hahmottamisella sekä videopuheluaikataulujen sopimisella.

Minulla meni noin viikko aikaa hahmottaa, mitkä ohjelmat toimivat parhaiten tämän erikoisen arjen järjestelyyn – nyt olen kuitenkin löytänyt toimivan yhdistelmän. Aloitan viikon vierailemalla Moodlessa ja keräämällä sieltä kaikki saatavilla olevat palautuspäivät ja tehtävät. Lisäksi on hyvä muistaa kaikki nurkissa lojuvat kurssikirjat ja huomioida myös niiden lukemisessa edistyminen erillisenä tehtävänä. Merkkaan kaikki tehtävät tehtävälistaa vastaavaan TickTick–sovellukseen. Aiemmin merkkasin tehtävät aina virallisen palautuspäivän kohdalle, mutta nyt kun etätehtäviä ja palautustöitä on paljon, olen kokenut parhaaksi merkata tehtävät aina sen päivän kohdalle, jona aion tehtävän oikeastikin tehdä (paljastus: kaikkien tehtävien tekeminen palautuspäivänä ei välttämättä ole hyvä idea). Tässä vaiheessa pyrin vain merkkaamaan kaikille päiville yhtä paljon tehtävää sen enempää aikatauluja miettimättä. Toki tähän vapauteen vaikuttaa hieman se, että mitään kodin ulkopuolisia menoja ei kerta kaikkiaan ole ollenkaan.

Lopulta tuloksena on siisti lista erilaisia viikon aikana tehtäviä juttuja. Kalenterinäkymässä pystyy käsittelemään tätä ajoittain raskaalta tuntuvaa informaatiota hieman pienemmissä palasissa. Lisäksi tehtyjäkin tehtäviä voi tarkastella, mikä toki nostaa minäpystyvyyttä ja mahdollistaa Netflix-oikeutusten tekemisen.

Sovellus: TickTick

Paras osuus viikon järjestelystä on tämän jälkeen kuitenkin vielä edessä päin. Seuraavaksi ystävänäni toimii Googlen kalenteri, josta olen ladannut myös sovellusversion. Työskentelen jaetulla ruudulla niin, että TickTick-kalenteria katsomalla luon jokaisen päivän kohdalle tapahtumia eri kursseille ja tehtäville. Käytännössä siis katson, mitä tehtävää kunkin päivän aikana on, arvioin ajan, jonka tarvitsen tehtävän tekemiseen ja merkkaan ajan kalenteriin sopivaan kohtaan tälle päivälle. Jokaiselle kurssille on oma värinsä ja itse ainakin teen niin, että merkkaan varsinaiset tehtävät näiden merkintöjen lisätietoihin.

Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä jakaa huomiota myös viimeisen viikon aikana buumiksi noussutta Teams- tai Zoom-aikataulua. Kokoukset tai muut videoyhteyden välityksellä tapahtuvat poikkeustilatapaamiset kannattaa merkata kalenteripohjaan tietenkin ensin, jolloin muu päivä rakentuu vapaammin niiden ympärille. Kuten kuvista varmasti huomaa, itse merkkaan myös tulevat kokoukset ja tapaamiset tehtäviksi aikaisempaan tehtävälistaan, jolloin ne on helppo siirtää kalenteriin muiden tehtävien kanssa.

Sovellus: Google Kalenteri ja TickTick

Lopputulos ei välttämättä ole kovin mieltä rauhoittava (rakkaat opettajat: missä vaiheessa päivää ehdin käsittellä virusahdistukseni?). Kuitenkin nyt, kun herään aamulla, ei tarvitse miettiä, että jaksaako sitä nousta ja mitäköhän sitä nyt aluksi tekisi. Päivän mittaan ei myöskään tarvitse alkaa stressata illan tai loppuviikon palautuspäivien lähestymisestä. Oman vapaa-ajan saa rajattua koulutöistä niin, ettei Netflix-tuokioita varjosta jatkuva syyllisyys tekemättömistä tehtävistä. Toivottavasti tämän systeemin myötä arkeen tulisi vähän ryhtiä, vaikka se nyt pitääkin luoda kokonaan itse. Jo pääsykokeista saakka mukana kulkenut saattaa helpottaa vähän: työskentelen 55 minuuttia ja kellon soidessa pidän 5 minuutin tauon. Tälläkin tavalla voi estää työtaakan kasvamista ihan liian suureksi henkiseksi kuormaksi; tunti on lyhyt aika. Tällaiseen Pomodoro-tyyppiseen työskentelyyn hyvä sovellus on esimerkiksi BeFocused.

Lisäksi kannattaa muistaa itseään vapaapäivällä. Viime viikolla ainakin minulle tuli sellainen olo, ettei vapaapäivällä ole mitään virkaa, kun illat ovat pelkkää sisällä makoilua ja enintään laiskaa ulkoilua muutenkin. Opiskelun kuormittavuus ei kuitenkaan laske siitä, että yliopistolle ei tarvitse fyysisesti mennä, todennäköisesti asia on ihan päinvastoin: itseohjautuvuus ja kasvanut vastuu vievät enemmän energiaa ja ajatustilaa kuin opiskelu normaalisti. Minullakin on tuossa kalenterissa lauantaina vapaapäivä, jonka todennäköisesti vietän ihan yhtä sisällä kuin kaikki muutkin päivät, mutta en herää herätyskelloon ja syön lounasta ihan koska haluan. Vapaapäivässä tärkeintä on kuitenkin lopulta vain ajatus siitä, että on vapaapäivä. Ja ihan totta puhuen: näin outoina aikoina vapaapäivälle on paljon enemmän käyttöä kuin normaalina viikonloppuna.


Ehkä tällaisten erikoisten aikojen yli selviää ainakin käytännön tasolla näin. Sitten, kun ajatukset vielä lopettaisivat harhailun ikäviin asioihin, olisi opiskelu set up suhteellisen valmis. Ehkä käyn ulkona; iso osa tätä set uppia on kuitenkin kaikki se, mitä mielen sisällä on. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti