Opiskelijan kohtalo on yleensä asua suhteellisen rajatussa tilassa, oli kyseessä sitten kokonainen asunto tai pelkkä soluhuone. Sisustuksesta kiinnostunut opiskelija voi siis ajatella joko että tilaa on liian vähän kun siinä ei mahdu edes kääntymään tai että tilaa on juuri sopivasti sisustuksen hallitsemiseen pienemmälläkin rahasummalla. Yhä harvemmin opiskelija-asunnot ovat valmiiksi kalustettuja, siispä oman viihtyvyyden pääsee takaamaan aivan peruskalusteista lähtien.
Itselleni soluhuoneeni sistustaminen on tärkeää, sillä vietän paljon aikaa kotona ja nautin visuaalisesti tyylikkäästä ympäristöni ilmeestä. Olen muuttamassa pois lapsuudenkodistani, josta on tietenkin muodostunut minulle tärkeä paikka, joka edustaa kaikkea sitä, mitä minä olen. Haluaisin siirtää tämän tunteen mukanani myös hieman pienempään tilaan. Itselle mieluisalla tavalla sisustettu huone saattaa myös auttaa uuteen kaupunkiin totuttelua ja helpottaa stressiä. Haluaisin luoda soluhuoneestani oman paikkani, joka vastaa sekä käytännöllisyydeltään että ulkoisilta piirteiltään opiskelijan hillittyihin tarpeisiin.
Kotona asuessani olen paljastanut itsestäni kaksi hyvin erilaista puolta, sillä huoneeseeni mahtuu samaan aikaan sekä kukkakimppu että likapyykkikasa. Juuri tämä kuitenkin on minulle tärkeää oman ympäristön koristelussa ja suunnittelussa – haluan, että ympärilläni on jotain kaunista silloinkin, kun kokeet painavat päälle ja kaikki ei voi olla kaunista.
Innostuksissani olen jo ehtinyt suunnitella värimaailmaa, pintamateriaaleja, kauniita pieniä koriste-esinteitä ja maton kokoa, mutta tärkein unohtuu helposti: budjetti. Kotoa muuttavalla menneen kevään abiturientilla on sen suhteen muutamia erilaisia vaihtoehtoja (ja rajoituksia). Köyhä lukiosta vapautunut voi ostaa itselleen nojatuolin joko isänsä, äitinsä, mummonsa, työnantajansa, stipendisäätiönsä tai opintolainaa myöntävän pankkinsa rahoilla. Jollain voi olla säästöjä ja toinen nettosi valmistujaispäivänään koko sukunsa – oli niin tai näin, kalustamattoman soluhuoneen täyttäminen maksaa rahaa.
Itse koen, että on hauskempaa ja tyydyttävämpää muotoilla sisustusta sekä omien lempijuttujen että raha-asioiden sujuvuuden ympärille – molemmat ovat yhtä tärkeitä. Hyvin usein on totta, että kaikkea ei voi itse vielä hankkia, mutta omien raha-asioiden miettiminen ja kasaan kurominen lisää kyllä oman elämän alkamisen tunnetta. Minun tulevan soluhuoneeni ulkonäön sponsoroivat vanhempani ja työnantajani suunnilleen suhteessa 1:2 eli puolet ja puolet tärkeistä kalusteista ja tuhannet pikkujutut minä myöhemmin. Ensimmäiseen omaan paikkaan muuttavana tuntuu hyvältä, kun kykenee huolehtimaan kuluista suurimmaksi osaksi itse, niin muuttamisen että asumisenkin suhteen – toisaalta apuakaan ei saa pelätä pyytää.
Tällä hetkellä, kun budjetin toimivuutta ei ole vielä käytännössä testattu, osaan antaa vain yhden hyvän vinkin: itselle mieluiset tuotteet kannattaa etsiä netistä ensin. Ikeaan tai mihin tahansa muuhun sisustusliikkeeseen on mahdotonta mennä säästämään, jos ei ole hyvää suunnitelmaa. Kivoista esineistä ja kauneudesta ei tarvitse välttämättä karsia, jos tietää tarkalleen, mitä ostaa ja on vertaillut hintoja, kalusteiden kokoja ja saatavuutta jo aiemmin (töihin meneminen auttaa myös). Tein itselleni alla olevan kuvakollaasin sekä värien suunnittelua että kalusteiden valitsemista varten. Kun myöhemmin kävin huonekaluostoksilla ensimmäisen kerran, tavaratalossa haahuilemisen ja heräteostamisen sijaan kykenin etsimään netissä näkemäni kalusteet, katsomaan niitä lähemmin ja ostamaan niistä jo muutamia. Vähentää myös stressiä!
Nyt kuitenkin niistä pintamateriaaleista ja muista! Yllä olevaan kuvaan olen hahmotellut haaveitani ja toiveitani tulevaa pesäkoloani varten. Nykyisestä huoneestani en voi viedä mukanani juuri mitään, sillä sänkyni on liian suuri ja pöytäni täysipuinen tuhattonninen järkäle, jota kukaan ei enää koskaan kanna metriäkään. Kaikki kalusteet täytyy siis hankkia juuri tätä huonetta varten ja toisaalta myös tulevaa elämää ajatellen (onneksi työtuolin, tyynyt ja erään lampun voi ottaa mukaan). Tietenkin suurin osa kalusteista hankitaan mistä muualtakaan kuin Ikeasta, ajatellen budjettia. Osa kalusteista tulee kuitenkin myös muualta, ajatellen kauneutta. Villeimmissä unelmissani huoneessani on rauhallinen, suhteellisen tumma, sinisellä sävytetty tunnelma. Kuulostaa hassulta suunnitella soluhuonetta näin suureellisesti, mutta ehkä tämä on vihdoin se kesätöistä kaipaamani palkinto – nätit värit ja hyvä mieli, kun tulee omaan tilaan.
Ensimmäinen Ikea-vierailu on jo tehty ja taktiikkana on luultavasti käydä tällaisella reissulla monta kertaa ja tuoda mukana aina jotain – haarukoita, paistinpannu tai kattolamppu. Tällä hetkellä hankittuina ovat jo pakasterasiat, aterimet, juomalasit, mittakupit, paistinlasta ja sen sukulaiset sekä yöpöytä, päiväpeitto ja sänky. Vielä on paljon jäljellä, varsinkin pieniä ruuanlaittoon ja opiskeluun liittyviä tavaroita kuten vaikka paistinpannu ja nitoja. Yllättävän paljon elämään mahtuu sellaistakin tavaraa, joita ei yhtenäkään hetkenä tietoisesti ajattele tarvitsevansa, mutta kuitenkin tarvitsee aika kipeästi. Suuret kalusteet olen nyt kaikki nähnyt ihan paikan päällä, niitä täytyy hakea kantamismotivaation iskiessä.
Suunnitelmien teko on siitä hassua, että yleensä jutut kuitenkin menevät ihan eri tavalla. Raha-asioista värimaailmaan, kaikki voi vielä muuttua – suunnitelman tekeminen onkin lähinnä minua itseäni varten. Ainakin tunne kontrollista säilyy, vaikka kontrolli olisi jo long gone. Onneksi kuitenkin 12,8 neliön huonekoko asettaa omat rajansa.
On tärkeää, että omassa kodissa viihtyy. Oli se sitten suurempi asunto, tai vaikka pienempi opiskelija-asunto tai soluasunto. Meidän tytölle on etsinnässä opiskelija-asunto. Hän on jo kovasti miettinyt sisustusta etukäteen. Tuo on totta, että monet asiat saattavat muuttua matkan varrella. Suunnitelma on siis hyvä olla. https://setlementtiasunnot.fi/kontulan-setlementtiasunnot/
VastaaPoista