tiistai 2. kesäkuuta 2020

Opiskelijabudjetti

Opiskelijan talous ei ole mahdoton yhtälö, mutta joissakin tapauksissa se saattaa olla haastava sellainen. Ihan opiskelujen alusta asti minulle oli selvää, ettei arkea voi pyörittää ilman budjettisuunnitelmaa, jonka avulla menoja ja tuloja olisi mahdollista seurata. Päädyin käyttämään Excel-taulukon muodossa olevaa itse tekemääni budjettipohjaa, joka vuoden laaduntarkkailun jälkeen on muotoutunut jo tosi toimivaksi tavaksi hoitaa kaikkia raha-asioita.


Miksi budjetoida?


Vaikka omien menojen tarkkailu ja niiden rinnastaminen omiin tuloihin esitelläänkin usein taloudenhallinnan perustaitoina, olen huomannut, että harvalla opiskelijalla on kuitenkaan oikeaa budjettipohjaa tai edes näkemystä siitä, mihin rahat menevät. Tyypillisesti opiskelija miettii päässään kuukauden alussa, kuinka paljon tukia ja palkkaa tuli kaiken kaikkiaan, maksaa vuokran ja laskut ja miettii sitten, kuinka paljon jäi jäljelle. Tällä mutu-tuntumalla siitä, kuinka paljon tilin pohjalla vielä on rahaa, eletään koko kuukausi – lopputulemana saattaa olla jopa rahojen loppuminen kesken (voitaisiin kutsua tätä myös kuukauden viimeisen viikon paniikiksi). Jos rahatietämättömyys ei stressaa jo itsessään, on siinä ainakin monet riskinsä. 

Tarkasta budjetista tulee usein mieleen lähinnä pihistely. Budjetointi saattaa herättää kauhua, koska tuntuu, että sitten rahaa ei voisi käyttää niin vapaasti ja kaikki kiva jäisi tekemättä. Itse olen ajatellut asian kuitenkin toisin: budjetti on keino käyttää rahaa tehokkaasti juuri niihin juttuihin, joihin sitä itse haluaa käyttää. Rahasählääminen ja viimeisen viikon pihistely eivät ole tehokkaita tapoja kuluttaa siten, miten itse tahtoo. Budjetissa tehdään näkyväksi se, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja se käytetäänkin viimeistä penniä myöten – oli sen sijoituskohteena sitten Starbucks tai ASP-tili (tai vaikka molemmat!) Budjetoinnin ideana ei siis ole kiristää opiskelijan jo valmiiksi kireää vyötä vaan vapauttaa sähläämiseen huomaamatta uppoavaa rahaa sellaisiin käyttötarkoituksiin, jotka ovat itselle oikeasti mieluisia. Budjetin kanssa raha ei katoa vaan muuttaa muotoaan vaikka opiskelijalounaaksi, uudeksi villapaidaksi, asunnoksi tai tietokonepeliksi.

Rahan käyttöön liittyy myös paljon yksilöllisiä juttuja, mutta itselleni budjetti on tuntunut tärkeältä myös ihan omaan käyttäytymiseeni liittyvästä syystä: jos en tiedä, paljonko saan käyttää rahaa, en käytä sitä ollenkaan ja pihistelen ihan turhissa paikoissa. Tenttiviikon jälkeen jätän suklaalevyn ostamatta tai yritän Googlettaa tenttikirjan sisältöä sen sijaan, että tilaisin sen kotiin. Lähtökohtaisesti pelkään, että rahat loppuvat, joten oman taloudellisen tilanteen näkyväksi tekeminen ja jatkuva seuraaminen toimivat lähinnä vapauttavasti. Uskallan käyttää rahaa ja suoda itselleni kivoja juttuja, kun tiedän ja näen jostain, että se on oikeasti mahdollista.


Miten budjetti muodostetaan?


Itse luomani budjettipohja toimii tosi yksinkertaisesti ja sopii mielestäni hyvin juuri opiskelijan aika pienituloiseen ja pienimenoiseen arkeen. Budjetissani kaikki alkaa kiinteiden tulojen ja menojen summaamisella. Kiinteitä tuloja ovat esimerkiksi asumis- ja opintotuki sekä mahdollinen kuukausipalkka. Itse pidän kiinteänä tulona myös kesätöistä ansaitsemiani rahoja niin, että joka kuukausi ikäänkuin annan näistä säästetyistä rahoista itselleni käytettäväksi tietyn verran. Kiinteitä menoja ovat esimerkiksi vuokra, vakuutusmaksu, puhelinlasku ja vaikka suoratoistopalvelujen kuukausittaiset maksut. Kiinteäksi menoksi voi myös ottaa mukaan esimerkiksi säästämisen niin, että säästötavoite on kuukausittainen, esimerkiksi 50 euroa kuukaudessa ja lasketaan täten kiinteäksi kuukausimenoksi. Perusideana on nyt kuitenkin, että esimerkiksi 9 kuukauden mittaiselle opiskeluvuodelle kokonaismenot ja kokonaistulot lasketaan ensin yhdelle kuukaudelle ja sitten kerrotaan tietenkin yhdeksällä. Lopuksi kokonaistuloista vähennetään kokonaismenot, jolloin päästään näkemään, kuinka paljon rahaa jää varsinaisiin ostoksiin, esimerkiksi ruokaan.

Tulojen ja menojen yhteenveto voisi näyttää esimerkiksi alla olevan taulukon mukaiselta. Ensin on laskettu tai arvioitu kuukaudessa kertyvä tulo/meno ja sitten kerrottu saadut luvut yhdeksällä koko opiskeluvuoden tulojen/menojen summaamiseksi. Osa tuloista ja menoista on arvioita, esimerkiksi lukuvuoden aikana kuukausittain kertyvä palkka tai kesätöistä kertyvä palkka. Arviot kannattaa mahdollisuuksien mukaan tietenkin tehdä alakanttiin niin kaikki muutokset ovat sitten vain positiivisia eivätkä aiheuta ongelmia.



Tulojen ja menojen summaaminen edellä näkyvällä tavalla muodostaa budjetin pohjan, mutta oman budjetin seuraaminen, täyttäminen ja lopulta raha-asioissa onnistuminen vaatii vielä yhden askeleen lisää. Usein puhutaan kuukausibudjetista, mutta myös viikkobudjetin tekeminen on mahdollista. Käytännössä siis summa, joka tuloista jää menojen vähentämisen jälkeen jäljelle, on se summa, jonka vuoden aikana voi käyttää elämiseen ja käytännössä siis tämä summa jaetaan niin moneen osaan kuin vaikka kuukausia on (esimerkiksi siis yhdeksään osaan). Olen kokenut ihan hyväksi ja riittäväksi puolen vuoden tai vuoden mittaisen budjetin, koska pidemmälle omia tuloja tai edes menoja voi olla aika vaikea arvioida. Jos yllä olevan kuvan jäljelle jäävä summa jaettaisiin vaikka yhdeksälle opintokuukaudelle syyskuusta toukokuuhun, olisi jokaisen kuukauden aikana rahaa käytettävissä 471,85 euroa. Kuulostaa jo ihan suunnitelmalta – toisaalta tämäkään ei välttämättä vielä riitä.

Koska sen lisäksi, että tietää, kuinka paljon saa kuluttaa, olisi hyvä vahtia myös sitä, kuinka paljon todellisuudessa rahaa on palanut, olen itse kokenut, että kuukauden mittaiset budjettijaksot ovat hieman pitkiä. Kuukauden aikana helposti käy niin, että alkukuusta tulee osteltua tai vaihtoehtoisesti säästettyä ihan hysteerisesti ja loppukuusta huomaa, vähän liian myöhään, että olisi pitänyt pihistellä enemmän tai vähemmän. Olenkin itse päätynyt viikon mittaisiin "seurantajaksoihin" niin, että loppusumma, josta aiemmin puhuin jaetaankin yhdeksän sijaan 39:llä eli lukuvuoden viikkojen määrällä (eli siis vain sillä viikkojen lukumäärällä, joka kattaa budjettijakson). Sen sijaan, että mittaisin, kuinka paljon rahaa saan käyttää kuukaudessa, mittaan, kuinka paljon saan käyttää viikossa (aiemmilla laskutoimituksilla 108,90 euroa viikossa). Viikon matkalla summa on mielestäni helpompi hahmottaa ja sen käyttöä on mahdollista suunnitella paremmin.

Pieni osa omaa kirjaustani viime vuodelta.

Miten budjettia käytännössä pyöritetään?


Arjessa budjetti näkyy omien menojen kirjaamisena. Itse käytän siis viikkobudjettisysteemiä niin, että joka viikolle minulla on tietty aiemmin määrittelemälläni tavalla saatu määrä käyttörahaa. Minulla on kaksi tiliä, joista maksukortissani kiinni oleva tili on lähtökohtaisesti tyhjä. Jokaisen viikon alussa siirrän tilille rahaa viikko-osuuden verran, esimerkiksi aiemmalla esimerkillä tuon 108,90 euroa. Viikon aikana tai kiireisen viikon lopussa kirjaan budjettiin kaiken, mihin käytin rahaa ja lasken, kuinka paljon viikkorahasta jäi jäljelle kaikkien ostosten jälkeen. Jäljelle jäävän osan voi säästää tai sillä voi ostaa myöhemmin jotain kivaa. Toisaalta, jos budjetti on mennyt miinukselle, voi ylimenneen osan vähentää esimerkiksi seuraavan viikon viikkorahasta ja näin tasata tilit. Tärkeintä on kuitenkin seurata, että omat viikottaiset ostokset pysyvät ainakin suunnilleen laaditun viikkorahasumman rajoissa.

Omien ostosten kirjaamisessa kaikista kätevin systeemi on nettipankin tarkkailu. Nettipankista näkee kaikki kortin tapahtumat ja itse ainakin otan ainoastaan nämä mukaan budjettiin. Jos nostan rahaa käteiseksi, merkkaan koko nostosumman ikään kuin jo kulutetuksi, jolloin käteismaksuja ei tarvitse merkkailla budjettiin sen tarkemmin eikä näin ollen esimerkiksi keräillä kuitteja. 

Olen luonut Exceliin pohjan, johon omia ostoja on viikko kerrallaan helppo merkata. Olen kategorisoinut eri ostoja hieman eri kohtiin taulukossa ja lopulta taulukko laskee yhteen kaikki viikon aikana kertyneet ostot ja kertoo minulle myös, paljonko viikkorahaa vielä olisi käytettävissä tämän jälkeen. Lisäksi lasken vielä, kuinka paljon olen viikkorahoistani onnistunut säästämään merkkaamalla omaan kohtaansa kaikkien jäljelle jäävien osuuksien summan. Tätä säästettyä osuutta voi käyttää viikkoihin, jolloin rahaa kuluu enemmän ja tämän osuuden avulla voi seurata myös budjetin kokonaisonnistuneisuutta; käytännössä tämän luvun ollessa plussalla, ovat raha-asiat hyvin, vaikka jonain viikkona kuluisikin rahaa enemmän kuin budjetti sallii.

Käytännössä budjettipohjan tekemiseen kannattaa käyttää erilaisia taulukkolaskentaohjelmia ja niiden yhteen- ja vähennyslaskuominaisuuksia, koska tällöin säästyy itse laskimen näpyttelyn vaivalta. Näin budjettipohjasta tulee myös muutoksia kestävä: jos arvio kesätyöpalkasta osoittautuukin vääräksi, voi sen mutkattomasti vain korjata budjettiin ja samalla korjaantuvat automaattisesti viikkorahasummat ja muut. Ilmaisen taulukkolaskentaohjelman tarjoaa esimerkiksi LibreOffice ja itselläni on ainakin yliopiston puolelta käytössä Excel, joka toimii oikein hyvin tähänkin tarkoitukseen.


Lataa oma ensi lukuvuodelle 20-21 sopiva budjettipohjasi tästä:

Budjettipohja (Excel)
Budjettipohja (LibreOffice)

(Tiedostosta löytyvät ohjeet pohjan täyttämiselle. Tarpeen vaatiessa pohjaan voi myös lisätä viikkoja tai antaa viikoille uudet viikkonumerot, jos haluaa aloittaa kirjaamisen eri ajankohtana kuin ensi syyskuussa.)

Tiivistettynä...

Budjetin tekeminen on yhtä yksinkertaista kuin se on tärkeää:

1. Valitse ajanjakso, jota budjetti koskee, esimerkiksi puoli vuotta tai vuosi
2. Laske jakson aikana kertyvät kokonaistulot
3. Laske jakson aikana kertyvät kokonaismenot
4. Vähennä tuloista menot > näet jaksolle jäävän käyttörahan kokonaisuudessaan
5. Jaa käyttöraha viikkojen tai kuukausien määrällä riippuen siitä, haluatko seurata menojasi viikoittain vai kuukausittain > näet viikko- tai kuukausirahasi suuruuden

6. Kirjaa ylös viikon/kuukauden tekemäsi ostokset ja laske niiden summa 
7. Vähennä summa viikko- tai kuukausirahastasi > näet, paljonko rahaa saat vielä viikon/kuukauden aikana kuluttaa

Näin siis minä hallitsen pienen pientä opiskelijatalouttani ja varmistan, ettei raha-asioista tarvitse stressata tai olla epävarma. Tärkeintä onkin kai olla hyvällä fiiliksellä omista raha-asioista: asuntosäästää ei tarvitse, jos se ei huvita, herkkukahveja ja viiniä saa ostaa jos ne huvittavat. Omassa taloudessa ei olekaan ehkä niinkään kyse siitä, että jokaisella olisi samannäköiset kulut ja automaattisesti jotkut ostokset tai kulutustottumukset olisivat huonompia kuin toiset. Ostaa saa mitä vaan, jos on varaa ja budjetoimalla siitä voi olla varma. Budjetin ei ole tarkoitus auttaa muuttamaan itselle kivoja tapoja tai ostotottumuksia vaan tehdä ne näkyväksi niin, että omasta taloudesta ei tarvitse olla huolissaan.

2 kommenttia:

  1. Todella hyvä postaus! Itse olen vasta lähiaikoina oppinut budjetoinnin tärkeyden. Opiskeluiden alussa en ollut hirveän tarkka, mikä hieman harmittaa nyt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi budjettihommat on niin tiiviisti arkeen liittyviä juttuja että niihin ehtii mukaan ihan missä tahansa vaiheessa omaa arkea ja elämää!

      Poista